Katto on ohut paperi
pienten ja suurten numeroiden välissä

runosta "Miksi avaruudelle pitää antaa merkitys"

menet edeltä turkoosiin
pohkeet pärskeen syrjässä

tältä tuntuvat rinteet myötäävä valkoinen sora
ja hienojakoisuus

runosta "(kastautuminen, kumous)"

hehkuu päättymätön päivä / pyörii kehräin, korventaa / meidät hiljaisiksi / sillä kun on sanonut kaiken, on sanonut / nokista oksaa

runosta "osanen"

Kivi on rumpu naisen rinnassani
Kiven sammal pelkoni vaippa
Kielto kostea kallio

Taipuisa siru
Taivaansininen, tulenpolttama

Laiha pala tuntematonta sameaa
Aava kätkee sen helmaansa

Kuluu tämä päivä jonka painoa et ymmärrä
Seisot kivellä, olet tullut tänne
seisomaan, vuorelle jonka lumoa et tunne

Jää on kaunista
mutta kylmyydessä
muodoltaan piilevää, elämä

runosta " ° "

luopuminen on kuin tarhaisi villieläimet

runosta "luopuminen"

mikrofoni hammassiltojen takana sirisee, olen
alexa olen sophia olen sirikohinaa
yritän huutaa tulostaa
viimeistä sanaa niskaluukusta

runosta "(neuropatia)"

Haluan kadottaa, kaivaa heinikkoa,
löytää pyöräni avaimen
Katsoa lähtiessäni,
kääntyä takaisin monta kertaa

runosta "Kaikki rannat"

Hyvää ei ole, pahaa ei ole,
alkua ei, ei loppua.
On satu!
Sen nauhat solmii
ruosteenpuna havun neulasissa.

runosta "Taikamaa"

Tiedämme olevamme myöhässä,
tiedämme tulevamme aina viimeisinä
- mitä muuta voi odottaa
kakkosviulisteilta.

runosta "Kakkosviulistit"